Keihäsjärvi[1][2] on PirkanmaallaVirroillaVaskiveden lähellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
. . . Keihäsjärvi (Virrat) . . .
Järven pinta-ala on 156 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Se on 3,2 kilometriä pitkä ja 3,6 kilometriä leveä. Se sijaitsee Vaskiveden ja Nojoskylän kylien lähellä aivan Vaskiveden Oikanselän ja Salmenselän kohdalla. Sen vedenpinta on vain 10 senttimetriä korkeamalla kuin Vaskivedellä, jonka Nojoskylällä sijaitseva lahti jää heti 50 metriä pitkän Pihtisalmen alapuolelle. Nojoskylän nimetön lahti on yhteydessä Salmenselkään 200 metriä pitkän Siltasalmen kautta. Vaikka sen järvenselkä on avoin, jää sille kuitenkin kolme lahtea, jotka muodostavat oman ympäristönsä. Eteläpäässä sijaitsee 350 metriä pitkä Saukkolahti, kaakkoispäässä on 900 metriä pitkä Kalettomanlahti ja pohjoispäässä vielä 850 metriä pitkä lahti Pikku-Keihäs. Pikku-Keihäs haarautuu vielä kahdeksi lahdeksi, joita kutsutaan Kaksperäksi. Sekä Kalettomanlahden että Pikku-Keihään lahdensuut ovat kapeat ja kumpikin lahti muodostaa näin oman eristyneen järvenosansa.[2][1]
Järven rannat ovat osin alavaa maastoa, mutta useiden rantojen rinteet nousevat jyrkästikin ylös matalille mäille. Järvenselän itärannalta näkyy järvelle matala Pihtiniemen mäki ja etelärannasta kohoaa Mikonnenästä 30 metriä korkea mäki. Pikku-Keihään luoteispuolella kohoavat 40 metriä korkea Kaksperänvuori ja hieman kauempana yli 60 metriä korkea ja kallioinen Isomäki.[1]
Järvessä on kartan mukaan seitsemän saarta. Suurimmat saaret sijaitsevat järvenselän pohjoispuolella. Niistä Kolmikouransaari on suurin. Se on 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,2 hehtaaria. Iso Tiaistenlinna on toiseksi suurin saari. Se on 180 metriä pitkä, 120 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 1,4 hetaaria. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Pikkulinna ja Koskensaari.[1]
Järven rantaviivan pituus on 13,3 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Suoraan järveen viettävillä rinteillä on peltomaata vain Saukkolahdessa, Kalettomanlahdella ja Pikku-Keihäässä. Osa pelloista sijaitsevat Isojoen valuma-alueella. Alueen haja-asutus muodostuu alle 20 taloudesta, joista noin viisi on maatiloja, sekä rannoille rakennetuista 30 vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet kantatieltä 65 tai yhdystieltä 14339.[2][1][3]
. . . Keihäsjärvi (Virrat) . . .
